Suomi 100 marengit

Lupasin leipoa Suomi 100 marenkeja noin sadan hengen Suomi 100 juhliin. Tiesin heti värimaailman ja tahdoin mustikan makua marenkeihin ja oikein ison runsaan muodon. Ongelmaksi muodostui mustikan violetti väri ja maun saaminen valkoiseen marenkiin. Kokeilin eri värjäysmenetelmiä ja eri makuyhdistelmiä - päädyin vaniljan ja mustikan liittoon. 

Suomen lipun sinisen värin tavoittelussa parhaaksi osoittautui Progelin Baby blue sävyn ja Navy bluen yhdistelmä, tummempaa sävyä laitoin vaan vähän. Valkoisen marenkimassan maustoin valkoisella mustikkatomusokerilla ja vanilliinisokerilla sekä vaniljasokerilla sekä sitruunanmehulla. Kokeilin vaniljauutetta ja sitruunahappoakin, mutta en pitänyt niistä tässä. Piparminttu sen sijaan koettiin hyväksi mustikan makuparina. Makuraatiini kuului lisäkseni perheenjäseniä. Siniseen raitaan laitoin valkoista marenkimassaa mustikkatomusokerilla, sinisiä pastavärejä sekä mustikkajauhetta. Kokeilin myös mustikkahilloa ja mustikanmakuista siirappia, mustikka-aromia minulla ei ollut, sitä voi tilata ainakin Annin uunista ja olettaisin sen olevan väritöntä, mutta siitä minulla ei ole kokemusta. 

Makutomusokereiden väri ja maku - miellyttääkö vai ei - vaihtelee, samoin aromien ja eri merkkisten uutteiden, niinpä niistä ei pääse selvyyteen kuin kokeilemalla eri annosmääriä. Käytin näissä marengeissa Sugar and Crumbs blueberry makusokeria, jota ainakin meillä Kotkassa myydään Citymarketissakin, tosin en ole tätä makua nähnyt, mutta tilaamalla sain muitakin makuja kauppaan. Tokihan tuon makutomun voi korvata tavallisella sokerilla ja laittaa makua esim. makuaromilla tai tavallisella mansikkatomusokerilla tai Mariannerouheella tai turkinpippurilla, mutta nämä viimeiset vaikuttavat paitsi makuun myös väriin ja massan pursotettavuuteen. Vinkkinä: banaanimakusokeria on kovasti kehuttu marengeissa, senon minullakin vielä 

kokeilematta, vaikka kaapissa odottaakin.

Kun makuaromeja laitetaan usein vain pienen pieni tippa, niin makusiirappeja lisäisin teelusikalla ja  makutomusokereita taas puolesta desistä ylöspäin - lopullisen maun kannalta sopivan annostelun löytäminen on tosi tärkeää ja tarkkaa puuhaa mielestäni, ihan ohjeiden mukaan en menisi, koska makuasiat ovat henkilökohtaisia.

Käytin tällä kertaa valmistustekniikassa Annin blogissaan neuvomaa kuumasokerimenetelmää ja sen avulla sainkin kauniin vaahdon ja muodon marenkeihin - suosittelen! Olen aiemmin tehnyt kuumamarenkia vatkaamalla valkuaisia ja sokeria kuumavesihaudekattilassa, mutta ensimmäistä kertaa nyt lämmitin sokeria uunissa! Ja sitten marenkien onnistumisen kannalta muut tärkeät asiat Kodin Kuvalehteä lainaten :

• Marengin valmistuksessa on tärkeää muistaa, että työvälineet eivät saa olla rasvaiset eikä märät.
• Käytä mielellään vanhempia kananmunan valkuaisia, ei tuoreita ja käytä niitä huoneenlämpöisinä 
• Myös pienikin pisara keltuaista tai vettä saattaa estää vaahtoutumisen. 
• Vaahdota ensin hetki valkuaisia ja lisää sokeri sekaan vähän kerrallaan koko ajan vatkaten. 
• Älä vatkaa marenkia kivikovaksi, se on sopivaa, kun vatkainta nostamalla näet huippuja vaahdossa. Yleikoneessa vatkatessa etenkin käytä alussa ja mielellään lopussakin suht` pientä nopeutta, marenki pitää "lätkettä", kun se on valmis. 

Suomi 100 marengit 

noin 20 kpl halk 7 cm

3 kananmunan valkuaista

1 1/2 dl sokeria (1,6 x valk. paino g) 

0,75 - 1 dl mustikan makuista makutomusokeria

1-2 tl sitruunan mehua

3 tl vanilliinisokeria 

Mittaa sokeri uunipellille leivinpaperin päälle, laita pelti uuniin ja käännä kiertoilmauuni 180 asteeseen. Kun sokeri tuntuu reilusti käteen lämpimältä (noin 5 minuutin kuluttua) se on valmista, sulaa se ei saa uunissa.

Laita samaan aikaan kananmunat valkuaiset yleiskoneeseen tai vatkaa niitä sähkövatkaimella pienellä nopeudella niin, että valkuainen alkaa muodostamaan kuplia ja vaahtoutumaan. Kun sokeri on lämmintä, nosta uunipelti lähelle vatkauspistettä ja lisää sokeria valkuaisvaahtoon lusikallinen kerrallaan. Anna vaahtoutua rauhassa, lisäät sokerin pikku hiljaa. Minä käytin Lidlin hienojakoista sokeria - se vastaa Sirosokeria, mutta Siro on vähän pienempikiteistä.

Ennen kuin kaikki sokeri on lisätty, lisää sitruunanmehu koko ajan vatkaten. Lopuksi lisää loput sokerit, myös makusokeri ja vanilliinisokeri ja vatkaa, kunnes vaahto muodostaa aallonhuippuja - voit sammuttaa vatkaimen ja kokeilla vatkainta nostamalla, jääkö huippuja. Älä vatkaa vaahtoa liian kovaksi, se saa olla pehmeää ja kiiltävää, kuitenkin oikein terävän pursotusjäljen jättävää. Tarkista maku. Älä lisää enää tavallista sokeria, koska sen kiteet eivät ehdi sulaa vaahtoon, vaan käytä tarvittaessa tomusokeria.

Kun vaahto on valmis, sekoita pienessä kulhossa noin puoli desiä vaahtoa, väriaineet ja esim. 3 tl mustikkajauhetta, jota saa marketeista. Maista. Laita tämä seos pieneen pursotinpussiin, leikkaa pieni kärki pois ja jätä pussi odottamaan juomalasiin. Ota toinen isompi pussi, laita tylla paikoilleen ja käännä pussin ylälaita päälle kuvan tavoin. Tyllana käytin Wiltonin 8 B tähtityllaa, jonka saa tilattua esim. Confetilta - kannattaa tilata eri kokoisia eri kokoiseen pursotukseen. Pyöreä iso tylla sopii myös pursotukseen ja tekniikka sitä käytettäessä on sama.
Kiilto säilyy, kun sekoitat massaa käsivatkaimella aina ennen pursotuspussiin laittamista.

Pursota pikkupussin avulla ohuet! raidat isomman pussin sisään tyllasta puoliväliin saakka, täytä valkoisella marenkimassalla ja jatka sinisiä laitoja pussin yläosaan, täytä loppu pussiin valkoista marenkimassaa, laita pussin sulkija pursotinpussin yläosaan - ja sitten pursottamaan!   Nuo raidathan voi pursotuspussiin vetää esim puutikulla ja pelkällä värilläkin, ei tarvitse lisätä marenkimassaa.

Kannattaa käyttää leivinpaperin alla valmiiksi piirrettyjä ympyrämalleja - piirsin valkoiselle paperille vierekkäin 7 cm halkaisijaltaan olevia ympyröitä juomalasin avulla. Pidä tyllaa ympyrän keskikohdassa noin 2 cm korkeudella, paina pussia vain yläosasta ja tue toisella kädellä tyllaa - älä koske massapussiin keskeltä, koska käden lämpö lämmittää massaa. Purista ylhäältä pitäen tyllaa paikallaan, anna ympyrän levitä ja vasta viimeksi tee pieni nypäytys ylöspäin marengin keskikohdassa irrottaaksesi pursotuksen. Sain kyllä tällä tyllalla 2-3 cm halkaisijaltaankin olevia marenkeja tehtyä massan alkaessa loppua.

Paista kiertoilmauunissa 80 asteessa noin 2 -3 tuntia, sammuta virta ja jätä uunin luukku kiinni ja yöksi uuniin marengit. Entisaikaan neuvottiin jättämään uunin luukku raolleen, mutta kyllähän uunissa on aukko, josta kosteus ja höyry poistuu, joten  nykyään pidän luukun suljettuna ja hyvin onnistuu. Jos marengit eivät aamulla ole täysin kuivia, laita ne uudelleen uuniin tai anna olla huoneenlämmössä, saattavat kuivaa niinkin sisältä.

Minä teen kuivia marenkeja. Jos tahdot sisältä pehmeitä, käytä lämpöä vähän enemmän ja lyhennä paistoaikaa. Liian kovassa lämpötilassa tai liian tuoreita munan valkuaisia käyttäen marengit helposti halkeilevat uunissa. Jos massasta erottuu sokeri uunissa, ei massaa ole vatkattu riittävästi.

Ja marenkien säilytys - paras paikka on metallirasia, jossa kansi on päällä. Muovilaatikossa kerääntyy kosteutta ja marengit pehmenevät - silloin voi kyllä kuivattaa marengit uunissa uudelleen pikaisesti, se on hyvä apu. Marenkien säilytysrasiaan kannattaa laittaa sokeripaloja keräämään kosteutta.