Päivi leipoo

Leivoin kokeiluversion Aleksanterin leivoksia, koska näitä on tulossa ylioppilasjuhlatarjoiluun ja siitä on toooodella pitkä aika, kun viimeksi olen näitä tehnyt. Kyseessähän on Suomen vanhin tunnettu leivos, jota Venäjän keisarin Aleksanteri I:n    (1777-1825) Suomen vierailuille leivottiin. Aleksanteri I :llä oli merkitystä Suomen itsenäistymiseen, sillä hän myönsi autonomian Suomelle.  Suomen ensimmäinen konditoria avattiin Porvooseen 1820 ja Helsingissä Ekbergin tiedetään mainostaneen Aleksanterin leivoksia jo 1865 ensimmäisessä lehti-ilmoituksessaan - leivonnaisella on siis varsin arvokas historia. Leivos on todennäköisesti sveitsiläisten kehittämä ja se kulkeutui Suomeen l Pietarin hovin kautta kuten valtaosa muustakin konditoriataidosta tuona aikana. Samanlaista leivosta tarjotaan muuallakin. Tanskassa leivos tunnetaan nimellä hindbaersnitte, Latviassa sen nimi on  on  Aleksandra torte ja se on siellä tehty toisen keisarin, Aleksanteri III:n Riian-vierailun kunniaksi

Tiedättehän, perunapitsa ja punajuuripitsa ovat suosikkejani ja nyt löytyi Saaranlautasella blogista uusi suosikki ! Rakastan parsaa ja meillä on tähän aikaan menossa parsaviikot niin kotona kuin mökillä, joten tähän ohjeeseen tarrauduin heti ja tietysti vähän sävelsin vivahteita siihen lisää. ALOITA TAIKINAN VALMISTUS EDELLISENÄ ILTANA. PARSAPIZZA Pohja: 350 g = noin 5 dl durumvehnäjauhoja tai karkeita vehnäjauhoja (ehdottoman hyviä pitsapohjassa ) TAI Myllyn paras pitsajauhoa pieni nokare hiivaa esim. 1/8 pala tai 1 pss kuivahiivaa 1 tl suolaa 4 rkl oliiviöljyä 2 1/4 - 2 1/2 dl kädenlämpöistä vettä (vähemmän nestettä < kovempi pohja) (1 rkl vaaleaa hapanjuurta) Mittaa tarkasti niin saat juuri sopivan paksuisen taikinan! TAI lisää jauhoja sen verran, että saat taikinasta pehmeän pallon, joka vielä vähän tarttuu kulhon reunoihin kiinni Laita jauhot, murennettu hiiva ja suola kulhoon, lisää muut aineet ja sekoita yleiskoneella ainakin 5 minuuttia tai käsin miel

Olen punajuuren suuri ystävä ja harjoittelen syömään voileipäkakkuja, kun olen vasta 40 vuotta niiden tekemistä opettanut, mutta kotona en niitä juurikaan tee - olen ollut aina suolaisten piiraiden ystävä. Punajuurihummus on uusi tuttavuus minulle ja kasviskakut kiinnostavat joten tuumasta toimeen. Aloitin tämän leivpomisen epäilevästi, mutta saatuani voileipäkakun valmiiksi, yllätyin positiivisesti - tämä menee jatkoon. Tarjoan tätä pihakahviossani Karhulassa Hortolankatu 1o äitienpäivän aattona klo 12-15, tervetuloa vaan maistamaan tätä ja muitakin herkkuja.  Pese edellisenä päivänä punajuuret, öljyä niiden kuori oliiviöljyllä ja laita ne foliossa uuniin 170 asteeseen, kunnes ne pehmenevät. Folio voi olla ensin auki ja sitten punajuuret voi hauduttaa kypsiksi suljetussa foliossa, aika riippuu punajuurten koosta. Anna jäähtyä.  Nopeammin punajuuret saat kypsiksi, kun teet niille mikrossa esikuumennuksen - kääri punajuuret paperiin ja laita mikroon täydelle teholle 5 minu

Bebet ovat ihanteellinen juhlatarjottava siinä mielessä, että ne voi tehdä ajoissa pakastimeen ja ottaa sieltä noutopöytään sitä mukaa, kun edelliset pöydästä loppuvat. Kuvassa vadelman, limen ja banaanin makuisella kuorrutuksella. Nämä ovat värikkäitä, kauniita ja herkullisia juhlatarjottavia.  Ensimmäinen Suomessa tunnettu leivos oli Aleksanterin leivos vuodelta 1819. Se tehtiin sveitsiläiseen tyyliin ja sitä tarjottiin keisari Aleksanteri I :lle hänen vieraillessaan Suomessa. Ranskalaistyylistä Bebe-leivosta on tehty 1900- luvun alusta lähtien, jolloin aluksi  vaasalainen Svenssonin konditoria valmisti sitä. Bebe-leivokset 40-50 kpl Pohja 400 g margariinia 3 dl sokeria 2 kananmunaa 9 dl vehnäjauhoja Vaniljakreemi 1 dl sokeria 5 rkl perunajauhoja 3 1/2 dl kuohukermaa, osa maitoa 4 keltuaista 300 g margariinia tai voita 2 tl vaniljasokeria 1-2 tl vaniljatahnaa tai vaniljasiirappia tai vaniljasokeria (2 rkl vaniljakreemijauhetta, jos seos